Teemu Keskisarja tuli aluksi tunnetuksi suosituista historiakirjoistaan, joissa hän herätti Suomen menneisyyden eloon. Nykyään palkittu historioitsija ja kirjailija on myös kansanedustaja ja perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja. Eduskuntaan vuonna 2023 valitsemisensa jälkeen Keskisarja on herättänyt huomiota suoralla puhetyylillään ja kiistanalaisilla poliittisilla kommenteillaan.
Pikatiedot
| Tieto | Tiedot |
| Koko nimi | Teemu Aleksis Keskisarja |
| Syntymäaika | 5. elokuuta 1971, Helsinki, Suomi |
| Ikä | 55 vuotta elokuussa 2026 |
| Koulutus | Filosofian maisteri vuonna 2003 ja filosofian tohtori vuonna 2006, Helsingin yliopisto |
| Akateeminen asema | Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti |
| Ammatit | Historioitsija, tietokirjailija, yrittäjä ja kansanedustaja |
| Puolue | Perussuomalaiset |
| Nykyinen poliittinen asema | Kansanedustaja ja perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja |
| Vaalipiiri | Uusimaa |
| Perhe | Puoliso ja kolme lasta, joista kaksi on aiemmasta suhteesta |
| Tunnettuja kirjoja | Vihreän kullan kirous, Raaka tie Raatteeseen, Viipuri 1918, Hulttio, Kyllikki Saari ja Tulilahti |
Keskeiset tiedot on tarkistettu Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan profiilista, eduskunnan kansanedustajasivulta, perussuomalaisten puoluehallituksen sivulta ja Keskisarjan vuonna 2020 antamasta Voi hyvin -haastattelusta.
Kirjojen ympäröimänä kasvanut esikoinen
Wikipedian mukaan Teemu Aleksis Keskisarja syntyi Helsingissä 5. elokuuta 1971. Hänen toinen nimensä ei tullut sattumalta. Hänen äitinsä luki ja lausui paljon Aleksis Kiven tuotantoa ja nimesi esikoisensa Suomen kansalliskirjailijan mukaan. Teemu oli seitsemänlapsisen perheen vanhin.
Perheessä oli niukasti rahaa, mutta lukemista arvostettiin. Hänen äitinsä työskenteli erityisopettajana ja puheterapeuttina. Hänen isänsä oli suomen kielen opettaja, joka oli opiskellut historiaa. Kolmannella luokalla Teemu sai ensimmäiset maailmanhistoriaa käsittelevät kirjasarjansa.
Perhe muutti usein. Keskisarja vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Vantaalla, Pornaisissa ja Porvoossa, eikä hänelle muodostunut vahvaa sidettä yhteen tiettyyn kotipaikkaan. Hän kuunteli mielellään isovanhempiensa ja muiden vanhempien ihmisten kertomuksia. Paikalliset rikokset, työnteko ja aiempien sukupolvien arkiset muistot tekivät häneen erityisen vahvan vaikutuksen.
Kotimme oli köyhä, mutta siellä arvostettiin kirjoja.
Teemu muisteli Voi hyvin -haastattelussa.
Hänen vanhempansa kuuluivat poliittisesti Suomen neuvostomyönteiseen taistolaisliikkeeseen, lapsia ei kastettu ja Teemu osallistui lapsena kommunistiselle pioneerileirille. Aikuisena hänen maailmankuvansa kehittyi toiseen suuntaan. Keskisarja on sanonut, että talous- ja sotahistorian tutkiminen teki hänestä ”melko sinivalkoisen”.
Shakki vei lähes kaksi vuosikymmentä
Noin kymmenvuotiaana Keskisarja uppoutui shakkiin. Siitä tuli hänen tärkein harrastuksensa ja sosiaalinen ympäristönsä lähes 20 vuoden ajaksi. Hän tutki siirtoja öisin, ja monet hänen ystävistään olivat myös shakinpelaajia.
Kolmekymppisenä hän myönsi itselleen, ettei nousisi aivan lajin huipulle. Shakki jäi taka-alalle, mutta Keskisarja on sanonut sen kehittäneen hänen keskittymiskykyään ja loogista ajatteluaan. Myöhemmin hän suuntasi samanlaisen täydellisen omistautumisen historiaan.
Hän aloitti yliopistossa vasta yli 30-vuotiaana
Keskisarjan akateeminen ura alkoi tavallista myöhemmin, mutta eteni nopeasti. Hän on kertonut päässeensä Helsingin yliopistoon yli 30-vuotiaana pääsykokeiden alimmalla hyväksytyllä pistemäärällä. Hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2003 ja väitteli tohtoriksi vuonna 2006. Myöhemmin hänestä tuli Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti.
Professori Markku Kuisma oli tärkeässä roolissa hänen uransa alussa. Keskisarjan mukaan Kuisma huomasi hänet maisteriksi valmistumisen jälkeen ja auttoi häntä löytämään ensimmäiset ammattimaiset historiaprojektinsa.
Hänen väitöskirjansa ”Secoituxesta järjettömäin luondocappalden canssa” käsitteli eläimiinsekaantumista, oikeuselämää ja kansankulttuuria 1700-luvun Suomessa. Tutkimus osoitti jo tuolloin hänen kiinnostuksensa arkistoihin säilyneitä vaikeita ja laiminlyötyjä historian aiheita kohtaan. Väitöskirja on saatavilla Helsingin yliopiston Helda-palvelussa.
Tutkijasta yleistajuiseksi kertojaksi
Keskisarja aloitti työskentelyn historioitsijana vuonna 2004. Hän kirjoitti yritys- ja tilaushistorioita muun muassa Paloheimosta, Serlachiuksesta, Nordeasta, Metsäliitosta ja HOK-Elannosta. Samalla hän kehitti oman tyylinsä, jossa huolellinen arkistotutkimus yhdistyi elävään ja ajoittain romaanimaiseen kerrontaan.
Yleistajuisen vastakohta ei ole tieteellinen vaan yleistajuton.
Keskisarjan työperiaate.
Hänen ensimmäisiin teoksiinsa kuuluivat Afäärifennomaanit (2006), Pornaisten historia 2 (2007), Suomen ainoa sarjamurhaaja (2008) ja Vääpeli T:n tapaus (2009). Vuonna 2010 julkaistu Vihreän kullan kirous käsitteli G. A. Serlachiuksen elämää ja liiketoimintaa. Teos toi Keskisarjalle Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon ja Vuoden historiateos -palkinnon.
Hänen tunnetuimpiin sotahistoriallisiin teoksiinsa kuuluivat Raaka tie Raatteeseen (2012), Viipuri 1918 (2013) ja Tolvajärven jälkeen (2014). Viipuri 1918 oli ehdolla Tieto-Finlandia-palkinnon saajaksi, ja hänen vuoden 2013 tuotantonsa sai myös muuta tunnustusta ja palkintoehdokkuuksia.
Myöhemmällä urallaan Keskisarja palasi rikoksia, historiallisia henkilöitä ja sodankäyntiä käsitteleviin aiheisiin. Tämän ajanjakson teoksiin kuuluvat:
| Vuosi | Kirja | Teema |
| 2015 | Kirves | Rikos ja rangaistus, Toivo Harald Koljosen tapaus |
| 2016 | Hulttio | Gustaf Mannerheimin nuoruus |
| 2018 | Saapasnahka-torni | Aleksis Kiven elämä |
| 2019 | Murhanenkeli | Suuri Pohjan sota |
| 2022 | Hattujen sota | Ruotsin ja Venäjän välinen sota 1740-luvulla |
Hänen kirjojensa syntytapa on yhtä omaleimainen kuin niiden kieli. Keskisarja on sanellut tekstiä nauhurille koiraa ulkoiluttaessaan, minkä jälkeen aineisto on kirjoitettu puhtaaksi ja viimeistelty.
Sanelin sen nauhalle koiraa ulkoiluttaessani.
Teemu kertoi vuonna 2016 ET-lehden haastattelussa.
Vuonna 2016 Suomen tietokirjailijat palkitsi Keskisarjan hänen laajasta tuotannostaan. Hänelle myönnettiin vuonna 2021 myös Pro Finlandia -mitali, joka kuuluu Suomen Leijonan ritarikuntaan.
Televisio esitteli historioitsijan laajemmalle yleisölle
Kirjojen kirjoittamisen lisäksi Keskisarja on luennoinut kirjastoissa, yhdistyksissä ja tapahtumissa eri puolilla Suomea. Vuoden 2016 haastattelussa hän arvioi voivansa esiintyä julkisesti jopa sata kertaa vuodessa.
Ylen kuusiosainen sarja Pimeä historia käsitteli muun muassa Hailuodon isonvihan aikaa, vuoden 1918 Viipuria, suomalaisia terroristeja, Raatteen tietä, Ahvenanmaan noitavainoja ja Mannerheimin nuoruutta. Vuonna 2015 julkaistu sarja esitteli hänen suorapuheisen esiintymistyylinsä myös ihmisille, jotka eivät olleet lukeneet hänen kirjojaan.
Keskisarja jatkoi tosielämän rikosten käsittelemistä teoksissa Kyllikki Saari (2021) ja Tulilahti (2023). Neliosainen dokumenttisarja Teemu Keskisarja ja kuolleet ihmiset seurasi hänen tutkimustaan Tulilahden kaksoismurhasta ja näytti samalla hänen kiireistä perhe-elämäänsä ja työskentelytapojaan.
Politiikkaan vuonna 2023
Keskisarja asettui perussuomalaisten ehdokkaaksi Uudenmaan vaalipiirissä Suomen vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Hän kuvaili päätöstään myöhemmin Yrittäjien haastattelussa viime hetkellä tehdyksi. Hän sanoi tyytymättömyyden EU:n metsäpolitiikkaan, kotimaiseen byrokratiaan, suomen kielen asemaan ja maahanmuuttoon vaikuttaneen päätökseensä lähteä politiikkaan. Hän korosti myös yrittäjyyden merkitystä Suomen hyvinvoinnille.
Hänen kampanjansa oli poikkeuksellinen, koska Keskisarja ei käyttänyt itse sosiaalista mediaa. Avustajat jakoivat verkossa hänen kampanjakalenteriaan ja linkkejä hänen kirjoituksiinsa, mutta hänen tunnettuutensa rakentui ensisijaisesti kirjojen, luentojen ja television kautta.
Keskisarja valittiin eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä 6 586 äänellä. Virallinen tulos on nähtävissä oikeusministeriön vaalitulospalvelussa. Kansanedustajana hän lupasi jatkaa historiantutkimusta, kirjoittamista ja luennointia.
612-kulkue nosti hänet valtakunnallisen kohun keskelle
Suomen itsenäisyyspäivänä vuonna 2024 Keskisarja jätti presidentin vastaanoton väliin ja puhui Helsingissä 612-soihtukulkueen kokoontumisessa. Järjestäjät ovat kuvailleet kulkuetta poliittisesti sitoutumattomaksi, mutta siihen on osallistunut kansallismielisiä ja äärioikeistolaisia ryhmiä. Pääministeri Petteri Orpo piti hallituspuolueen kansanedustajan osallistumista sopimattomana. Ylen mukaan Keskisarja ei vetäytynyt tapahtumasta vaan osallistui kulkueeseen.
En pyydä anteeksi mitään enkä kadu mitään, paitsi syntejäni Jumalan edessä.
Teemu Keskisarja Ylelle joulukuussa 2024.
Vuonna 2025 Keskisarja ilmoitti jättävänsä väliin sekä presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton että 612-kulkueen. Hän ei kuitenkaan sanoutunut irti osallistumisestaan edellisenä vuonna.
Nousu perussuomalaisten johtoon
Kesäkuussa 2025 Keskisarja haastoi sisäministeri Mari Rantasen perussuomalaisten ensimmäisen varapuheenjohtajan vaalissa puoluekokouksessa Lahdessa. Ylen mukaan Keskisarja voitti 494 äänellä. Rantanen sai 421 ääntä ja Arno Westerholm yhdeksän.
Pullistamme lihaksemme ja nostamme nyrkkimme. Voitto tai kuolema.
Hän sanoi Ylelle.
Valinta nosti hänet virallisesti puolueen ylimpään johtoon puheenjohtaja Riikka Purran rinnalle.
Maahanmuuttokommentit ja niiden oikeudelliset seuraukset
Elokuussa 2025 Keskisarja käytti poikkeuksellisen kovaa ja yleistävää kieltä maahanmuutosta Ylen A-studiossa. Hän kuvaili Suomeen muuttaneita ihmisiä ”enimmäkseen heikkolaatuisiksi” ja väitti väestönvaihdon olevan tosiasia.
Muut keskustelijat Sofia Virta ja Pia Kauma vastustivat kommentteja. Kauma korosti, etteivät ne edustaneet hallituksen kantaa, kuten Ylen raportissa kerrottiin.
Väestönvaihto on ruma v-sana, mutta se on totta.
Teemu Keskisarja A-studiossa 27. elokuuta 2025.
Kommenteista tehtiin neljä rikosilmoitusta ja kaksi kantelua eduskunnan oikeusasiamiehelle. Syyskuussa 2025 poliisi päätti olla aloittamatta esitutkintaa. Suomen yhdenvertaisuusvaltuutettu piti kieltä rasistisena ja pyysi valtakunnansyyttäjää arvioimaan asian uudelleen.
Tammikuussa 2026 Keskisarjan väestönvaihtojen historiaa käsitellyt luento täytti Lahden pääkirjaston. Paikalla oli poliisi ja rakennuksen ulkopuolella järjestettiin pieni vastamielenosoitus, mutta tilaisuus sujui rauhallisesti.
Kesäkuussa 2026 valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto päätti, ettei poliisia määrätä tutkimaan Keskisarjan A-studiossa esittämiä kommentteja. Hän katsoi, että syytteiden nostaminen olisi epätodennäköistä, ja korosti sananvapauden suojaa poliittisessa keskustelussa.
Erikoissyyttäjä Krista Mannerhovi esitti kuitenkin eriävän mielipiteen. Hänen mukaansa, kuten Yle kertoi, oli vähintään syytä epäillä kommenttien panetelleen ja solvanneen tiettyjä maahanmuuttajaryhmiä.
Sananvapauden merkitys oli kyseisessä keskustelussa erityisen korostunut.
Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto sanoi kesäkuun 2026 päätöksessään.
Päätös lopetti tämän rikosoikeudellisen arvioinnin ilman esitutkintaa tai syytteitä. Se ei poistanut kommentteihin liittynyttä poliittista ja julkista arvostelua.
Mitä hän tekee nyt?
Tällä hetkellä Keskisarja on ensimmäisen kauden kansanedustaja, perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja ja aktiivinen historioitsija. Hänen uransa kaksi puolta ovat nyt yhdistyneet: menneisyyttä tutkiva kirjailija tarkastelee myös omaa aikaansa sisältäpäin.
Tämä näkyy hänen tulevassa kirjassaan Elämäni eduskunnassa. Kustantajan mukaan kirja käsittelee eduskunnan täysistuntoja, kohujen syntymistä, ryhmäkuria, hallituksen sisäisiä jännitteitä ja Keskisarjan omaa elämää politiikassa.
Puoliso, lapset ja usko
Keskisarja on pitänyt läheistensä henkilöllisyydet poissa julkisuudesta. Voi hyvin -haastattelunsa mukaan hän asui Helsingissä puolisonsa ja kolmen lapsensa kanssa. Kaksi lapsista oli aiemmasta suhteesta, ja nuorin oli tuolloin vauva.
Ateistisessa kodissa kasvanut Keskisarja liittyi Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon vuonna 2019. Hän kertoi tehneensä niin, koska uskoi Jumalaan ja halusi kastaa nuorimman lapsensa kristityksi. Hän on sanonut historiantutkimuksen lisänneen hänen arvostustaan Suomen luterilaista kansankirkkoa ja papiston tekemää sivistystyötä kohtaan.
