Suomessa rahapelimonopolista on vastannut Veikkaus, joka on toiminut maassa vuodesta 1940 alkaen. Veikkaus on tarjonnut perinteisiä lähipelejä, kuten lottoa ja arpoja, sekä nykyaikaisia rahapelejä, kuten nettikasinoa ja vedonlyöntipalveluja. Vuonna 2017 Veikkaus FinToto, Raha-automaattiyhditys ja Veikkaus yhdistyivät ja nimeksi tuli nykyisin tunnettu Veikkaus Oy. Tuolloin Veikkaus Oy:n alle jäivät kaikki rahapelit Suomessa.
Pitkään jatkunut monopoliasema on kuitenkin viime vuosina kohdannut haasteita, kun ulkomaiset rahapet ovat kasvattaneet suosiotaan suomalaisten keskuudessa. Vuoden 2021 syksyllä Suomen eduskunta hyväksyi uusia lakeja tavoitteenaan vahvistaa Veikkauksen monopoliasemaa ja rajoittaa ulkomaisten toimijoiden vaikutusta. Keskiössä olivat tiukemmat markkinointikiellot ja maksublokit, joilla pyrittiin vaikeuttamaan ulkomaille suuntautuvaa pelaamista. Ensimmäiset muutokset astuivat voimaan vuoden 2022 alussa. Vaikka nämä toimet ovat hillinneet joitakin ulkomaisten toimijoiden vaikutuksia, ongelma ei ole poistunut. Suomalaiset häviävät yhä 250–300 miljoonaa euroa vuodessa ulkomaisille rahapelisivustoille, eikä Suomi saa näistä summista verotuloja. Tämä on lisännyt painetta muuttaa rahapelipolitiikkaa ja avata markkinoita lisenssimallille, joka mahdollistaisi ulkomaisten toimijoiden valvotun toiminnan ja toisi verotuloja Suomeen.
Veikkaus pyysi monopolista luopumista
Syksyllä 2022 Veikkaus teki historiallisen ulostulon ilmoittamalla, että monopolijärjestelmä tulisi purkaa. Yhtiö perusteli kantaansa sillä, että se on jo hävinnyt digitaalisten rahapelimarkkinoiden kilpailun ulkomaisille toimijoille. Syy tähän on ulkomaisten toimijoiden suosio. Monet ulkomaiset kasinot tarjoavat erilaisia bonuksia ja tarjouksia, joita suomalainen Veikkaus ei saa tarjota. Suomalaisia houkuttelevatkin nämä kasinot enemmän ja ilmaista rahaa Slotozilla -sivuston avulla etsitään tiuhaan tahtiin. Olikin selvää, että Veikkaus ei kykene kilpailemaan bonuksia vastaan.
Monopolin tilalle ehdotettiin monilupajärjestelmää, jossa myös ulkomaiset toimijat voisivat saada lisenssin ja toimia laillisesti Suomessa. Tämä tarkoittaisi uuden, turvallisemman pelialustan luomista, jossa pelaajien oikeusturva ja vastuullinen pelaaminen olisivat keskiössä.
Hallitus ja oppositio ovat yhteisymmärryksessä siitä, että monopolin purkaminen on tarpeen. Tytti Tuppuraisen johdolla tehtiin selvitystyö, jonka tavoitteena on valmistella siirtymistä lisenssijärjestelmään. Uuden järjestelmän on suunniteltu koskevan nettipelaamista eli nettikasinoita ja vedonlyöntiä, mutta kansallinen lotto ja kivijalkakasinot säilyisivät Veikkauksen alaisuudessa.
Suomi avaa rahapelimarkkinat vuonna 2026
Veikkaus on ollut Suomen ainoa laillinen rahapelien tarjoaja vuodesta 1940, mutta rahapelimonopoli on päättymässä. Digitaalisen pelaamisen suosion kasvu ja ulkomaisten pelisivustojen vetovoima ovat heikentäneet Veikkauksen asemaa erityisesti nettimarkkinoilla. Vuonna 2023 Veikkaus teki historiallisesti aloitteen siirtymisestä lisenssimalliin, koska aiemmat toimet monopolin vahvistamiseksi, kuten maksublokit ja markkinointikiellot, eivät riittäneet pitämään pelaajia kotimaisilla alustoilla.
Keskeinen ongelma nykyjärjestelmässä on, että ulkomaiset toimijat houkuttelevat suomalaisia pelaajia laajemmalla pelivalikoimalla, houkuttelevammilla bonuksilla ja usein aggressiivisella markkinoinnilla. Nämä toimijat eivät maksa veroja Suomeen eivätkä tarjoa riittäviä vastuullisen pelaamisen työkaluja.
Suomalaiset häviävät ulkomaisille sivustoille vuosittain 250–300 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa merkittäviä verotulojen menetyksiä. Lisenssimallin myötä ulkomaisten toimijoiden olisi maksettava lisenssimaksuja ja noudatettava samoja vastuullisen pelaamisen sääntöjä kuin Veikkaus, mikä parantaisi pelaajien suojaa.
Monilupajärjestelmän käyttöönotto on kuitenkin monimutkainen prosessi. Yksi merkittävä haaste on rahapelien markkinointi. Toisaalta vastuulliset toimijat tarvitsevat näkyvyyttä, mutta samalla pelihaittojen riskiä pyritään minimoimaan tiukoilla rajoituksilla. Uusi lisenssimalli keskittyy netin rahapeleihin, jättäen lähipelit Veikkauksen hallintaan. Tämä mahdollistaa turvallisemman peliympäristön suomalaisille pelaajille ja ohjaa pelituloja takaisin Suomen valtiolle.
Maksublokit osana harmaiden markkinoiden torjuntaa
Maksublokkaus on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi taistella laittomia rahapelitoimijoita vastaan. Saksassa maksublokkaukset ovat tuottaneet tuloksia hallinto-oikeuksien tukemina. Hallen hallinto-oikeus hyväksyi Saksan rahapeliviranomaisen (GGL) päätöksen, joka esti sveitsiläistä maksupalveluntarjoajaa käsittelemästä maksuja lisensoimattomille toimijoille.
DOCV:n varapuheenjohtaja Simon Priglinger-Simade totesi iGB:lle, että maksublokkaukset ovat olleet merkittäviä sääntelytyökaluja. Hänen mukaansa monet lisensoimattomat toimijat eivät enää pysty tarjoamaan maksupalveluja asiakkailleen, mikä rajoittaa niiden toimintamahdollisuuksia. “Tämä näyttää olevan paras valvontakeino tällä hetkellä”, Priglinger-Simade kommentoi.
Myös Brasilian vedonlyöntimarkkinoilla maksublokkaukset ovat herättäneet kiinnostusta. Alan toimijat tukevat suunnitelmaa, jossa laittomat Pix-maksut estettäisiin lisensoidun markkinan avautuessa tammikuussa. Pix on nopea ja suosittu maksutapa, jota käytetään laajasti rahapelialalla.
Suomen maksublokkilistalla Betssonin BML Group
Betssonin tytäryhtiö BML Group on joutunut jälleen Suomen poliisihallituksen ylläpitämälle maksublokkilistalle, mikä estää kaikki rahansiirrot yhtiön brändien ja suomalaisten pelaajien välillä. Tämä päätös tarkoittaa, että suomalaiset pankit ja maksupalveluntarjoajat eivät saa käsitellä BML Groupiin liittyviä maksuja.
Blokkilistalle joutuminen liittyy Suomen tiukentuneeseen arpajaislakiin, jonka avulla pyrittin vahvistamaan Veikkauksen monopoliasemaa ja rajoittamaan ulkomaille suuntautuvaa pelaamista ennen lisenssijärjestelmään siirtymistä. Maksublokit astuivat voimaan vuonna 2023, ja BML Group on tällä hetkellä ainoa nimi päivitettyllä listalla, joka julkaistiin 28. marraskuuta 2024.
BML Groupin joutuminen listalle liittyy sen pitkäaikaiseen markkinointiin suomalaisille pelaajille, mikä rikkoi nykyistä arpajaislakia. Yhtiölle määrättiin aiemmin 2,4 miljoonan euron sakot, ja korkein hallinto-oikeus vahvisti päätöksen. BML pysyy listalla ainakin lokakuuhun 2025 saakka.
Merkittävä ennakkotapaus rahapelivalvonnassa
Betssonin mustalle listalle joutuminen on historiallinen päätös, joka heijastaa Suomen tiukentunutta linjaa rahapelivalvonnassa. Päätös ei tullut yllätyksenä, sillä Betsson on toiminut Suomessa ilman lisenssiä, markkinoinut palveluitaan ja rikkonut paikallista lainsäädäntöä. Tämä ennakkotapaus antaa viestin muille ulkomaisille operaattoreille: laittomaan toimintaan puututaan.
Samalla päätös avaa keskustelua siitä, kuinka tehokkaita maksublokit ovat pitkällä aikavälillä. Vaikka blokit vaikeuttavat rahansiirtoja, monet operaattorit voivat edelleen jatkaa toimintaansa erilaisilla kiertokeinoilla. Silti Betssonin tapaus on osoitus siitä, että Suomi on valmis käyttämään voimakkaita keinoja valvoakseen pelimarkkinoitaan ja suojellakseen kuluttajia. Jää nähtäväksi, liittyykö muita toimijoita BML Groupin rinnalle.
BML:n tapaus ja mustalle listalle päätyminen
BML Groupin tapaus sai alkunsa toukokuussa 2023, kun yhtiön todettiin rikkoneen Suomen arpajaislakia kohdistamalla markkinointikampanjoita suomalaisille pelaajille. Lainvastainen markkinointi johti siihen, että tuomioistuin määräsi BML Groupille 2,4 miljoonan euron sakot ja kielsi yhtiötä markkinoimasta rahapelipalveluitaan Suomessa. Tämä päätös osoitti viranomaisten pyrkimykset rajoittaa ulkomaisten rahapelitoimijoiden toimintaa Suomessa ja suojata Veikkauksen monopoliasemaa.
Rikkomuksen seurauksena BML Group lisättiin Suomen poliisihallituksen ylläpitämälle maksublokkilistalle helmikuussa 2024. Yhtiö valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta hävisi lopulta tapauksensa. Päivitetyn maksublokkilistan mukaan BML pysyy listalla ainakin 19. lokakuuta 2025 saakka. Maksublokit voidaan asettaa enintään 12 kuukaudeksi kerrallaan, mutta niitä voidaan myös jatkaa uudella päätöksellä toistaiseksi.
Legal Gaming -asianajotoimiston juristi Antti Koivula kommentoi tapausta iGB:lle ja totesi, että päätös oli odotettu seuraus yhtiön pitkään jatkuneesta luvattomasta toiminnasta Suomessa. “Vaikka tämän tapauksen ratkaisu oli ennakoitavissa, mielenkiintoisempi kysymys on nyt se, kuka seuraavaksi liittyy BML:n rinnalle maksublokkilistalle”, Koivula totesi.
Suomen rahapelimarkkinat ovat tiukasti säännellyt
Suomen rahapelipolitiikka on suuren murroksen äärellä, sillä pitkään jatkunut Veikkauksen monopoli on päättymässä. Vuonna 2017 kaikki rahapelit yhdistettiin Veikkauksen alle, mutta ulkomaisten rahapelisivustojen suosio on kasvattanut kilpailua. Vuoden 2021 arpajaislain uudistus toi maksublokit ja markkinointikiellot vahvistamaan Veikkauksen asemaa, mutta toimet eivät riittäneet.
Syksyllä 2022 Veikkaus esitti aloitteen siirtyä lisenssimalliin. Tämä mahdollistaa ulkomaisten toimijoiden valvotun toiminnan Suomessa ja toisi verotuloja valtiolle. Lisenssijärjestelmä on määrä ottaa käyttöön vuonna 2026. Toistaiseksi uusi rahapelilaki ei ole vielä täysin selvillä, vaan se on edennyt EU-komission harkintaan ja sen jälkeen keväällä 2025 eduskunnan tarkastettavaksi. Lain ollessa valmis, on muutoksen aika Suomen rahapelimarkkinoilla.
